Niin ne päivät vaan menee. Taas on sunnuntai ja huomenna alkaa viimeinen kouluviikko ennen lomaa. Mä kävin perjantaina piiiitkästä aikaa tallilla. Kävin katsomassa kaverin ratsastustuntia ja pääsimpä vähän hoitamaankin hevosta tunnin jälkeen. Jännä miten varautunut olo oli hevosta käsitellessä. Ne on niin isoja ja voimakkaan näköisiä, että sitä tuntee itsensä ihan pieneksi ja voimattomaksi niiden rinnalla. Kivoja eläimiä ne silti on. Sivusta on ihan kiva katsella niiden menoa. ;))

Nelli on tehnyt tällä viikolla paljon tokoa. Iltalenkin yhteydessä ollaan aina jotakin pientä koitettu väkertää. Liikkeestä istuminen on nyt tehotreenin alla. Melko hyvin on mennytkin. Käsiavuin vielä sitä treenataan, mutta muutamia kertoja ollaan ilman sitäkin liikettä tehty ja ihan jees on onnistunut. Vähän se istuminen on vielä hidas ja epävarma, mutta kun vaan ahkerasti treenaa niin eiköhän se siitä ala sujumaan. :) Sivulletuloja ollaan tehty kanssa ja ne alkaakin olla jo aika hyviä. Naksutin on ollut apuna.

Mutta tosiaan tänään treenattiin tuttuun tapaan porukalla tuossa kentällä. Alkuun vauhtiluoksareita. Ollaan niitä tehty Nellin kanssa paljon, jotta saadaan luoksetulo pysymään iloisena ja reippaana. Tehtiin myös pari vauhditonta ja ne oli ihan hyviä. Toisella tosin tuli tosi vinoon sivuun, josta en palkannut. Se sama kompastuskivi näköjään vaivaa vielä vähän..

Tänään oli myös paikallaanmakuun tehotreenit. Aluksi noin 2 minuuttia kolme koiraa rivissä. Tämä meni hyvin. Yhden tai kaksi kertaa taisi lonkkaa/tassuja siirtää, mutta muuten ei valittamista. Toinen paikkamakuu oli häiriön alla. Omistajat heiluttelivat ja heittelivät leluja samalla kun koirien piti olla paikallaan maassa. Aluksi Nelli oli ihan hohoijaa kuinka helppoa, mutta kun aloin itse hypähtelemään niin se sitten nousi..Otettiin uusiks sama juttu ja pysyikin sitten hienosti. :) Se kyllä ymmärtää hyvin ton että siinä maassa on pysyttävä vaikka taivas kaatuis päälle, mutta sitten jotkut asiat häiritsee sitä niin paljon, että täytyy nousta.

Lopussa treenasin vielä pikkasen noutoa ja seuraamisia. Noudot oli oikein hyviä ja innokkaita. Koitin myös yhtä vauhtinoutoa, missä heitän kapulan --> koira hakee ja kun on noukannut kapulan niin houkuttelen sitä lelun kanssa reippaasti mun luo, niin että lopputulos olisi vauhdikas kapulan tuonti. Tää ei kuitenkaan ihan oo Nellukan juttu. Se pitää sitä kapulaa niin arvokkaasti ja ravaa vaan. Siinä tilanteessa se ei kiinnostu lelustakaan. Jotkut tuomarit sakottaa siitä, että koira tuo kapulan ravaten, mutta sille ei voi sit mitään.

Seuraamista tehtiin vähän lelun kanssa ja myös namilla. On alkanut selkeesti edistään. :( Koitin namilla vähän ohjailla, jotta saatais se edistys pois. Lelun kanssa tulee oikeen innokkaasti, näitä täytyy tehdä että innokkuus/vietti pysyy. Vaikka se sit vaikuttaiskin seuraamisasentoon.

Lisäilen vielä pienen sepustuksen illan etsintätreeneistä. Olin Julian kanssa iltalenkillä ja käytin tietysti tilannetta hyväkseni, ja tehtiin parit etsinnät Nellille. :) Kirkon vieressä on vähän metsää ja siellä oli hyviä piilopaikkoja. Aluksi ihan helppo piilo lähipuun taakse. Sen jälkeen piilo, joka oli vähän syvemmällä metsässä. kummatkin hyviä. Sitten siirryttiin toiselle puolelle metsää. Nyt jo pidempi matka. Hyvin Nelli haki, on tosi innokas etsimään. :)) Viimeiseksi vielä sellainen että Julia meni pimeässä toiseen suuntaan, eli ei ihan kohti suoraan pois meistä. Oli selvästi koiralle jo hankalampi. Nelli käytti mukavasti nenää, kun hoksasi että hajun avulla löytää paremmin. Kaikissa harjoituksissa käytettin tietysti suorapalkkaa, eli palkka tuli siis etsittävältä.