Melkoista hiljaiseloa on ollut täällä blogin puolella. Maailma mullistui melkoisesti, kun muutin Tammikuun alussa Vaasaan opiskelemaan - ilman koiraa! Jooooh, asun soluasunnossa, jonne ei kaiketi oikein sopivaa ole koiraa ottaa, ainakaan vakituisesti. Toisaalta voi olla, ettei Nelli tänne niin kovin hyvin sopeutuisikaan. On paljon ääniä ja yksinoloakin jonkin verran. Eli tällä hetkellä Neposen on paras olla Tampereella. :) Äiti on sitä onneksi ahkeraan pitänyt lenkeillä irti ja viime viikonloppuna kun kävin kotona niin neiti oli oikein reipas ja pirteä. Ehkäpä jos jossain vaiheessa vuokraan yksiön niin Nellikin pääsee sitten sinne. Tosi outoa on olla ilman koiraa, mutta kun tietää, että sillä on hyvät oltavat kotona niin ei huoleta. :)) Täältä tulee kätevästi 2,5h junalla Nääsvilleen, joten kotona tulee käytyä useasti! :)

Menneenä viikonloppuna Nelli saikin kivasti aktiviteettiä, kun käytiin ensin lauantaina sakilla Tohlopin järven lenkki. Sunnuntaina vielä Tainan, Fadon ja Lacen kanssa Jänissaaressa kunnon lumilenkki melkoisessa pakkassäässä! Vähänkö Nelli nautti, kun sai juosta Lassen kanssa niin paljon kun sielu sietää. :) Äiti sanoi, että se tulee usein kotona tuijottelemaan äitiä ja isää aina välillä silmiin, kun ne istuu esim. olkkarissa, ja saattaa tehdä sitä pitemmänkin aikaa. Tulkitsivat sen katsekontaktin vähän niinkuin: "Hei nyt jotain tekemistä vähän tähän taloon!?!?!?". Jos erehtyy sanomaan siinä vaiheessa jotain ja nousee tuolista niin Nelli on valmiina menossa ovelle, että nyt pihalle ja jotain äksöniä heti! Ei pääse porukoiden kunto ainakaan rapistumaan.. ;) Loppuviikosta olis mun tarkotus taas matkata kotiin päin, jospa jotain pientä tokoakin sitten tekis. :)